torstai 19. helmikuuta 2009

Yöelämää

Kello lähenee jo kovaa vauhtia aamuyön tunteja...voisi kuvitella tämän hetken olevan täynnä leppeää luonnon rauhaa, heinäsirkan siritystä ja tuulettimen tasaista huminaa. Sen sijaan alakerrasta kuuluu tasainen vasaran pauke ja seinärakenteita järisyttävää porausta. Naapuri väänsi myös stereon nupit kaakkoon (ihan vaan kostoksi) ja ilmoilla raikaa paikallinen pop. Ihanaa. Työmiehet saapuivat illan suussa aloittamaan väliseinäprojektiaan ja tänään piti saada valmiiksi. " Tänään" tosin meni jo monta tuntia sitten, mutta ehkäpä valmista on aamuun mennessä. 
Aamuun mennessä voi joku muukin olla melko valmis...

Kulttuuriin sopeutuminen on prosessi. Pikkuhiljaa huomaa ajattelevansa tyyliin "jäänpä paikalle odottamaan passikuvieni valmistumista, jotta ne todella tulevat luvatussa ajassa" tai " tottakai yhden alennuslapun ihmettelemiseen tarvitaan kolme myyjää". Tunnustettakoon, että palvelualttius on täällä kuitenkin aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa. Kauppaan astuttaessa (erityisesti pienemmissä putiikeissa) on vierellä heti vähintään yksi myyjä, joka varjostaa kaiken aikaa joka askeltasi. Jos silmäilet jotakin vaatetta muita pidempään kysytään sinulta heti koko ja haetaan sellainen sovitettavaksi. Jos kaipaat prinsessahetkiä, mene kenkäkauppaan. Siellä saat surutta antaa toisen sujautella kenkiä jalkaasi (ja melko takuuvarmasti kenkä myös sopii). Ruokaostokset pakataan valmiiksi kasseihin ja jopa lajitellaan loogisesti - jääkaappiin menevät, kuivakaappiin laitettavat, taloustavarat... Helpottaa muuten huomattavasti purkamisvaiheessa. Voi olla, että kotimaassa jää ihmeissään odottelemaan palvelua hedelmävaa'an eteen kun kukaan ei punnitsekaan puolestasi.  

Kaikenkaikkiaan kun miettii, niin ei mitään täältä vaihtaisi pois...Kaikki on asiaan kuuluvaa ja tekee tästä juuri Sri Lankan. Niin katosta leijailevat rotan irrottamat kattotiivisteen palaset kuin alhaalla rymistelevät yöremppaajat. Kyllä sitä ihminen vaan kaikkeen tottuu! Aamulla on sitten kiva ihailla hienoja valmiita (toivossa on hyvä elää) seiniä...

                          
-M-

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Manuaali sri lankaan

On itsenäisyyspäivä. Olemme olemassa koiravahteina Joensuilla seuraavat neljä päivää. Tänään ei ole oikein suositeltavaa lähteä kylille, koska maan tilanne on mitä on eikä voi tietää mitä tänään tapahtuu. Aikamme kuluksi kokoilimme joitakin tähän asti oppimiamme asioita ja laadimme pientä opastusta kaikille Sri Lankaan matkustaville! Kuukauden vankalla kokemuksella...



1.Voit unohtaa äidin opit sivistyneestä aterimien käytöstä. Täällä ruoka kulkeutuu suuhun näppärimmin kahdella viispiikkisellä, joita käsiksikin kutsutaan. Eli veitsi, haarukka ja lusikka jääkööt laatikkoon.

2. Ruokailun jälkeen hampaankoloon on saattanut jäädä muutama ruoanmurunen. Jos päätät pyydystää niitä hammastikun avulla, muista suojata toimenpide toisella kädelläsi. Tätä tapaa ei olisi pahitteeksi käyttää koti-Suomessakin... Pöytäseuralaisesi ei varmasti pane pahakseen, vaikkei näekään prosessin kulkua.


3. Palvelualttiissa ravintolassa pidä lautasestasi kiinni! Jos hengähdät ennen aterian viimeisten herkkupalojen nautiskelua, pysy kuitenkin lähellä lautastasi, jotta herkut eivät mene sivu suun. Tarjoilija saattaa joskus vaania lähelläkin odottaen tyhjenevän lautasesi viemistä.


4. Tämä maa on laiskan ruoanlaittajan paratiisi! Täällä et tarvitse välttämättä edes omaa keittiötä. Saat ruokasi kätevästi kojuista lämpimänä ja tuoreena lunchpackiin (lounaspaketti) helposti ja nopeasti. Eikä maksa mansikoita. Valikoimaa löytyy Mongolialaisesta Hawaiilaiseen tai vaikka Italialaiseen. Tosin ruoat on yleensä ainakin maustettu paikalliseen tyyliin.

5. Jos haluat olla kohtelias asioidessasi esim. kaupassa käytä oikeaa kättä ojentaessasi tai vastaanottaessasi rahoja. Lisäksi voit vielä korostaa kunnioitustasi hipaisemalla vasemmalla kädelläsi oikeaa käsivarttasi. (Tässä kohdassa toisella meistä on vielä paljon muistamista...)


6. Suosittelemme verryttelemään niskalihakset ennen reissuun lähtöä. Pään keikuttaminen sivuttaissuunnassa tarkoittaa samaa kuin Suomessa pään nyökyttäminen. Siis: sopii, ok, asia ymmärretty tms. Vastaavasti kielteisen vastauksen ilmaiseminen tapahtuu astetta terävämmällä pään keikuttamisella sivuttaissuunnassa. Yritä siinä sitten ottaa selvää onko asia kunnossa vai ei...


7. Tervehtimistapana toimii perinteinen kättely tai vaihtoehtoisesti poskisuudelmat eli poski vasten poskea (tarkoitus ei ole jättää märkää länttiä toisen naamaan) aloittaen yleensä oikealla poskella.


8. Täällä oppii seuraamaan kuun kiertoa. Täyden kuun päivä on aina buddhalainen juhlapäivä ja yleinen vapaapäivä. Päivää kutsutaan Poya-day:ksi. Poya-day hiljentää kaupungin katuja edes jonkin verran. Ostoksille on kuitenkin turha lähteä, sillä monet kaupat ovat kiinni. Taattua juhlaa joka kuulle!


9. Varaudu taistelemaan verhoihanteistasi! Paikallinen verhotyyli sisältää laskoksia, rypytystä ja vekkejä. Verhokankaat ovat prameita kuin suoraan kartanon salonkihuoneesta. Yhteen ikkunaan neuvottiin ostamaan 14 metriä kangasta... Lopulta päädyimme ostamaan 7 metriä kangasta, jossa oli vieläkin reilusti ylimääräistä. Paikallinen verhotaiteilija joutui kokemaan suuren järkytyksen nähdessään meidän huoneidemme itse ommellut, suomalaistyyliset, yksinkertaiset verho-ompeleet. Säästettiin herra entistä suuremmalta kärsimykseltä ja kiinnitettiin ripustuskoukut omin avuin verhoon (suoraan kankaaseen, ilman ehdotettua rypytyslankaa tai muuta krumeluuria). Nyt on nättiä!


10. Katua ylittäessäsi ensinnäkin unohda suojatie ja vasempaan-oikeaan ja vielä kerran vasempaan- katsominen. Toiseksi, jos jäät odottamaan rauhallista ylityshetkeä odotat vielä ensi viikollakin. Sinun on vaan mentävä! Näytä kädellä stop-merkkiä (kämmen autoihin päin) astuessasi vauhdilla lähestyvien kulkuneuvojen eteen ja ylitä kaista kerrallaan. Suomeen palatessa täytyy kuitenkin taas muistaa palata lainkuuliaisena suojatien käyttäjäksi tai poliisisetä sanoo pahasti.



Ottakaa siis opiksenne näistä vinkeistä. Voi tosin olla, että teidän kokemuksenne tulevat olemaan jotain ihan muuta. Näillä eväillä ei muuta kuin joukolla lentolippuja varailemaan!!




-K & M-